Tervetuloa Salon senioriopettajien blogin pariin. Juusto- ja viinimatkasta on kirjoittanut Virve Nöges.
Salosta lähdettiin bussilla aamulla ja Tallinnan satamasta suuntasimme kohti Viljandia. Oli aika nauttia kahvi ja eestiläinen lihapiirakka.
Kiertelimme vanhaa kaupunkia oppaan johdolla. Vanha linnoitus oli vaikuttava kauniine järvimaisemineen ja riippusiltoineen.
Lounais-Viro eli Mulgimaa on monille turisteille vieras alue. Siis tutustumaan. Suuntasimme Mulgi-kuntaan. Ensimmäinen kohteemme oli Heimtalissa tekstiilitaiteilija Anu Raudin kotiateljee. Hurmaava taiteilija otti meidät sydämellisesti vastaan vanhassa kotitalossaan. Sieltä jatkoimme Mulgi-savikodalle.
Seuraavana oli vuorossa ensimmäinen viinikohde, Mornan viinimuseo. Mornan Õnnetalu, jota pitää lääkäripariskunta Gavronski. Meille esiteltiin viini historiaa ja talon viinejä.
Ilma oli kuuma, yli 30astetta, joten piti kiirehtiä majapaikkaamme Kopra-taluun. Jotkut pulahtivat heti lampeen jäähdyttelemään. Päivällisenä oli mulgiruokaa. Majapaikka on täysin metsän keskellä.
Seuraavana päivänä kohteemme oli vasta avattu Mulgi-elämyskeskus, missä meille esiteltiin mulgien historiaa, nykyaikaa ja tulevaisuutta. Kaikesta näkyi mulgien ylpeys itsestään. He rikastuivat pulavuosien aikana pellavan myynnistä. Tämä korkea itsetunto oli edelleen nähtävillä.
Matka jatkui lounaalle Otepäähän. Ohitimme Helmen linnoituksen rauniot, Taageperan upean linnan.
Seuraava viini-ja juustotila oli perheyritys Järisten veinitalu. Tuotteita esittelivät Kristel ja Martin Sööt. Olo oli kuin Kreikassa terassilla viiniköynnösten alla. Siellä juusto valmistetaan lampaan maidosta.
Matka jatkui Tarttoon, hotelliin yöpymään.
Aamulla Tartossa lähdimme Viron maatalousmuseoon. Aluksi meille esiteltiin sõiran eli rahkajuuston sekä juurileivän valmistusta. Silla aikaa, kun ne valmistuivat, kiertelimme ja katselimme. Lopuksi maistoimme sõiraa ja leipää. Olivat herkullisia.
Seuraavana vuorossa oli Andren juustotila. Sitä hoitaa pariskunta Erika Päälres ja Alvar Alviste. Näimme miten lehmä ( ”Mummukesed”) lypsetään lypsyrobotilla ja miten maidosta tulee juustoa? Näimme, miten maailman paras virolainen juusto valmistuu? Meille esiteltiin eri-ikäisiä juustokiekkoja. Annoimme myös lehmille leipää, silitimme vasikoita ja maistelimme tuotteita.
Loppuilta oli vapaata Tartossa kuljeskelua.
Viimeisenä päivänä tutustuimme ERMiin eli Eesti Rahvamuuseumiin. Siellä meillä oli tunnin esittely. Moderni museo, mikä sisältää menneisyyttä ja nykyisyyttä.
Imaveren lounaan jälkeen oli vielä viinimaistajaiset Habaja viinitehtaalla. Se on Julia-Marian Linnan ja Villy Paimetsan vanhoihin tiloihin kokoama monitoimilaitos, mikä valmistaa käsityönä viinejä lähialueen marjoista, raparperista ja jopa nokkosesta. Heillä on lisäksi pizzeria, jonka uunin ovat itse kasaan kyhänneet. Julia-Maria on myös valokuvaaja. Hänen upeita kuviaan oli näytteillä.
Matka osoitti, kuinka paljon virolaisissa on yritteliäisyyttä. Ei pelätä riskejä, vaan rohkeasti eteenpäin, vaikka koko omena- tai viinirypälesato olisikin jonakin vuonna menetetty.
Tervetuloa Salon senioriopettajien blogin pariin. Aiheet ja tekstit ovat allekirjoittajien itse valitsemia ja kirjoittamia. Kirjoituksen Kuntoilusta on kirjoittanut Urho Into.
Salon Senioriopettajien kuntoilusta
Säännöllisen ulkoliikunnan ohella toinen tärkeä osio on lihaskunto. Lihakset koostuvat hitaista ja nopeista soluista. Molempia tarvitaan, myös myöhemmällä iällä. Nopeat lihassolut vähenevät nopeammin. Ne häviävät, jos niitä ei käytetä. Elimistö näet tulkitsee että niitä ei tarvita. Mutta tarvitaan. Niiden menettämisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Niillä on tärkeä rooli esim. tasapainon säilyttämisessä. Jos liukastut jäisellä alustalla, juuri nopeat lihassolut auttavat sinua säilyttämään tasapainosi.
Mikä avuksi? Voimaharjoittelu. Pelkkä kävely tai hölkkä ei riitä, vaikka sellainen on tärkeää muussa tarkoituksessa. Jos kuntosali on käytettävissä, on se paras paikka voimaharjoitteisiin. Se voidaan kuitenkin tehdä kotioloissakin, omaa painoa käyttäen. Esim. tuolista seisomaan nousu toistaen 10-15 kertaa. Pieni lepotauko ja sama uudelleen. Ja edelleen: portaissa kävely, laskeutuminen seisoma-asennosta kyykkyyn ja ylös toistaen 10-15 kertaa.
Ja sitten luuston hoito. Luustoa hoidetaan lihaksia käyttämällä. Ts. voimaharjoitteiden avulla pidetään myös luusto kunnossa. ” Ilman liikkeen suomaa kuormitusta luitamme vahvistavat mineraalit katoavat kuin savuna ilmaan ”. Luiden kannalta parasta on iskevä kuormitus. Jos juoksu/hölkkä vielä onnistuu, on se hyvä asia, mutta reipas kävely on kyllä hyvä korvike.
Lihashuoltoon kuuluu olennaisena osana VENYTTELY. Sitä on tutkittu paljon ja yleisesti parasta ei ole olemassa. Yleisimpänä muotona on käytetty vuosikymmeniä ns. staattista venyttelyä, jossa lihasta pidetään pitkään kireänä venyneessä tilassa. Viime vuosina ovat monet alan asiantuntijat havainneet vakaviakin puutteita näissä menetelmissä. Kinesiologi Aaron Mattes löysi laajojen tutkimusten ja kokeilujen perusteella uudenlaisen menetelmän, Aktiivisen kohdevenyttelyn (englanniksi Active Isolated Stretching)
Tässä menetelmässä lihasta venytetään tarkasti suunnattuna rauhallisesti mutta vain hetkellisesti. Liike toistetaan useaan kertaan. Salon Senioriopettajien kuntoiluryhmä on käyttänyt tätä menetelmää vuosikaudet.
Käyttämästämme venyttelystä vielä. Liike toistetaan 8-10 kertaa. Näin saadaan nestemäisyys palautettua kudoksiin. Tämä koskee erityisesti ikääntyneitä, joiden kudokset tuppaavat kuivumaan ja liimaantumaan, josta ennenaikainen jäykkyys usein johtuu. Venyttely olisi hyvä tehdä useita kertoja viikossa. Tällä pyritään säilyttämään liikkuvuus, joka on tärkein lihaskunnon osatekijä.
Salon Senioriopettajilla on edelleen sekä kuntosaliryhmä, että venyttelyryhmä. Molempiin mahtuu mukaan. Tervetuloa.
Kuntoiluryhmien puolesta ikiliikkuja Urho Into
